Muhkurin linnusto

Muutin alueelle kesäkuun alussa 1994. Olen tutkinut alueen linnustoa aluksi tavanomaisesti retkeilemällä ja ulkoilemalla ja syksystä 1995 alkaen järjestelmällisesti. Liitteenä oleva lintujen esiintymistilastoni perustuu aamuisiin noin tunnin kestäviin vakiolaskentoihin. Ne paljastavat suurella tarkkuudella alueelle tyypilliset vakituiset pesimälajit ja muutonaikaiset levähtäjät. Oheinen taulukko sisältää tiedot eri lajien esiintymistaajuudesta ajalla 9.9.1995-17.12.1998. Esiintymisfrekvenssi on 0 niillä lajeilla, jotka olen tavannut vakiolaskentojen ulkopuolella. Seuraavat tarkentavat huomautukset selventävät Muhkurin alueella tavattujen merkittävimpien lajien esiintymistä ja niiden luonnonsuojelullista arvoa. Kommentoitavat lajit on taulukkoliitteessä lihavoitu. – Esa Lehikoinen Saukonojantie 10, 20250 Turku

 

Kanadanhanhi ja valkoposkihanhi
Nämä Ruissalossa pesivät hanhet käyttivät ennen vuotta 1998 Pahaniemen ja Muhkurin välistä rautatien eteläpuolista peltoa ruokailupaikkanaan viljankorjuun jälkeen. Havaintoja on aamuvakiolenkkejä enemmän muilta vuorokaudenajoilta. Murskauslaitoksen aiheuttaman maankäytön muutoksen jälkeen pellot ovat liian pienialaisia näille lajeille, eikä niitä enää tn. tavata laskentareitillä
Meriharakka
Meriharakan ensimmäisiä sisämaapesintöjä ovat olleet Pahaniemessä Pohjoissalmen rannalla 1997 ja Artukaisissa 1998 tapahtuneet pesinnät. Kesän 1997 pari ruokaili säännöllisesti entisellä ”rautatehtaan” pellolla ja jossain tuntemattomassa paikassa pesinyt pari kävi, vähemmän, pellolla myös 1998.Meriharakan vierailut jäävät tilapäisiksi, koska pellon ala pieneni merkittäväksi (kts. Hanhet)
Käenpiika
Nopeasti koko Euroopassa viimeisten 20 vuoden aikana taantunut laji. Suomen kannan on arvioitu taantuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana 30%. Laji tulee saamaan uudessa uhanalaisuustarkastelussa vaarantuneen (VU) aseman. Yksi reviiri ja ainakin kesällä 1997 onnistunut pesintä Muhkurin ls-alueen länsipäässä. Ei pesintää 1999, vain kaksi keväthavaintoa.
Harmaapäätikka
Ei ole pesinyt vv. 1994-1998 Muhkurissa, mutta metsikkö on sille mahdollinen elinympäristö. Omat havainnot ovat kiertelyajalta. Saattoi jäädä 1999 pesimään Pahaniemen tai Jyrkkälän metsään, joita en ole tarkastanut. Ei vieläkään Muhkurissa, syynä ehkä muurahaiskannan pienuus.
Pikkutikka
Lajin uhanalaisuusstatus on käenpiian tavoin vaarantunut (VU). Keväällä 1998 pariton koiras piti reviiriä Muhkurin luonnonsuojelualueella. Vakiolaskennan ulkopuolella olen tavannut lajin myös muulloin Muhkurin metsikössä. Todennäköisesti ajoittainen pesivä laji, sillä Ruissalon lajin kokonaiskannan huomioon ottaen vankka esiintymä tukee pikkutikan esiintymistä Muhkurissa. Koiralenkillä oli 3 soidintavaa koirasta huhtikuussa 1999. Pari aloitti pesinnän Muhkurin pohjoisrinteessä, tonttien Saukonojantie 12-14 takana, mutta lentopoikueesta ei tullut havaintoa.
Satakieli
Vakiolaskentareitilläni oli kesällä 1998 noin 6 pesivää paria, kaikki hyvin murskelaitoksen häiriöalueella. Metsänreunojen ja avomaan ympäröimien pensaikkojen lajina, satakieli ei voi välttyä suorilta meluvaikutuksilta. Reviirimäärä vuonna 1999 sama kuin 1998. Muhkurin lehdossa 2 paria.
Pensastasku ja kivitasku
Molemmat pesivät taskumme ovat olleet esillä uhanalaisuustarkastelussa taantuvan kannankehityksen vuoksi. Vakiolenkilläni on kahtena viime kesänä pesinyt 2-4 paria kivitaskuja, ja ilmeisesti yksi pesinnässään epäonnistunut pensastaskupari. Kivitaskulle ympäristön muuttuminen sorakasoiksi ei liene haitta, mutta pensastaskun ympäristö on pellon ja sen reunuspensaikkojen vähentymisen myötä vähentynyt. 1999: pensastaskuja 1 pari, kivitaskuja radanvarressa ja murskauslaitoksen kasoilla 5 paria.
Kultarinta
Kultarinta kuuluu Muhkurin vakiolajistoon. Pareja on ollut vuosittain 1-3 ja säännöllisin reviiri on ollut metsikön länsipäässä. Yksi pari pesii myös Ojarannan puolella. Laji on vähälukuinen, mutta ei kuulu mihinkään uhanalaisluokkaan. Laulutaiturina se kuitenkin häiriintynee melusta. Muhkurissa 4 paria, kun sen ensi kertaa laskin tarkemmin 1999. Tuskin löytyy vastaavaa tiheyttä muualta Lounais/ Etelä-Suomesta.
Pensaskerttu
Avonaisimpien pensaikkomaiden lajina pensaskerttu on Muhkurin-Ojarannan-Pahaniemen kolmion aukion tyyppilajeja. Reviirejä on kahtena viime vuonna ollut 5-7. Pensaskerttukannat ovat ajoittain jyrkästi romahtaneet Länsi-Euroopassa, mutta Suomen kanta on vakaa eikä mitenkään uhanalainen. Paikalliset häiriötekijät saattavat saada lajin jättämään optimaalisenkin pesimäympäristön. Tilanne muuttumaton, ei varsinaisesti Muhkurin laji vaikkakin lähin pari pesi 1999 Kuninkojan varressa aivan alueen vieressä.
Mustapääkerttu
Myös tämä laji on Muhkurin vähälukuisia, mutta vakituisia pesimälajeja. Alueen parimäärä on 1-2. Se on myös selvästi metsän pensaikkoreunaa suosiva. Muhkurin kanta vakaa 2-3 paria 1999.
Idänuunilintu
Muhkurin metsikkö houkuttelee ajoittain harvinaisimpiakin pesimälajejamme asettumaan paikalle. Kesäkuussa 1997 idänuunilintukoiras piti metsikössä reviiriä kolmen viikon ajan saamatta puolisoa. Myös keväältä 1995 on alueelta yksittäinen havainto. Muhkuri on lajille sopivaa metsätyyppiä, samoin Pahaniemen ja Ojarannan metsien reunat.
Sirittäjä
Kultarinnan ja mustapääkertun luokkaa oleva vakituinen pesimälaji. Reitilläni on ollut 1-3 reviiriä seurantavuosina. Laji ei ole valtakunnallisesti uhanalainen. Puuttui kokonaan 1999, joka lajin aallonpohjavuosi erittäin kylmän toukokuun seurauksena.
Pikkusieppo
Esiintymiskuvaltaan samantapainen laji kuin idänuunilintu. Pikkusiepolla on kahdesti tavattu alueella: kesällä 1994 Muhkurin metsikön pohjoisreunassa ja keväällä 1996 Ojarannassa. Muhkuri on lajille sopivaa metsätyyppiä.
Pikkulepinkäinen
Avomaapensaikkojen laji, jota eurooppalaisittain pidetään taantuvana. Suomen kanta on joko taantuva tai vakaa, eikä tule ainakaan vielä luokitelluksi mihinkään uhanalaisluokkaan. Pikkulepinkäispari on pesinyt säännöllisesti Pahaniemen ja Muhkurin välisen peltoaukean reunalla. Puuttui pesivänä koko alueelta 1999.
Pähkinähakki
Muhkurin pähkinäpensaiden satoa käyvät hyödyntämässä ajoittain pähkinähakit, esim. kesällä 1998. Koska seurantakaudelle sattui voimakas siperianpähkinähakkivaellus, on toistaiseksi epäselvää onko hakkien joukossa harvinaisena Lounais-Suomessa pesivän nimialalajin yksilöitä. Kesän 1998 viittaa tähän. Hakit pesivät kuusikoissa ja hakevat pähkinät pitkänkin matkan päästä. Teoriassa on mahdollista, että Muhkuri kuuluu jonkun pesimäpaikaltaan tuntemattoman nimialalajin hakkiparin ruokailualueeseen. Tämä vaatisi lisäselvityksiä.
Tikli
Pesivänä Etelä-Suomeen painottuva tikli on runsastunut 1980-luvun puolivälin pahimmasta aallonpohjasta. Turussa Muhkurin-Pahaniemen seutu on lajille parasta aluetta. Syksyllä 1998 suurimmat parvet lähentelivät jo 100 yksilöä. Peltojen reunojen takiais- ja ohdakekasvustot ovat lajin menestymiselle tärkeitä. Ehkä 1 pari pesi Muhkurissa 1999.
Nokkavarpunen
Muhkurin-Pahaniemen alue on seurannassani osoittautunut tämän Suomen vähälukuisimpiin pesimälajeihin kuuluvan lajin vakioasuinseuduksi. Kesällä 1997 peräti kolme paria pesi alueella ja kesällä 1998 ainakin kaksi. Syksyn suurin ruokailuparvi linjan 20 päätepysäkin läheisessä tuomi-pihlajaviidakossa oli 11 yksilöä. Nokkavarpunen on varsin häiriöille altis laji. Alueen kanta lienee todellisuudessakin muodostunut vasta 1990-luvun puolivälissä, vaikka ajankohta sattuukin yksiin havainnoinnin tiivistymisen kanssa. Sama kasvavan kannan kehitys on havaittavissa laajemmaltikin. Yksi pari asettui myös 1999 Muhkurin mäkeen, mutta tähän mennessä ei ole selviä havaintoja lentopoikueesta. Yksittäishavainnotkin ovat vähissä, vaikka pari asettui pesimään aivan talomme taakse. Aikuiset linnut ovat edelleen paikalla satunnaisista havainnoista päätellen. Vaikea laji havaittavaksi kesä-elokuussa
Kuhankeittäjä
Muhkurin aiemmassa inventoinnissa havaittiin vuonna 1981 kuhankeittäjä vierailijana. Kesällä 1999 kuhankeittäjä (nuori koiras) oleili mäellä kolme päivää. Päivitykset vuoden niiden havaintojen mukaan, jotka ovat kertyneet 4.8.1999 mennessä. Lisäykset edellä käsiteltyihin lajeihin ovat kursiivilla lajitekstin lopussa. Muuta uutta huomionarvoista on jäljempänä. Kesällä 1999 kävin laskemassa Muhkurin ls-alueen linnut 3-4 aamuna. Niiden perusteella voi esittää jokseenkin tarkan pesimäkanta-arvion varhaisimpia lajeja lukuun ottamatta (tiaiset, räkättirastas). Lisäksi seuraavassa on lisätietona ns Muhkurin aamuvakion lajien tapaamiskertojen summat ajalta 9.9.1995-4.8.1999.