Asuntoalueen historia.

Asuntoalueena Muhkurin historia juontaa juurensa sotien jälkeisiin vuosiin. Vuonna 1945 säädetyn maahankintalain mukaan rintamamiehillä oli oikeus anoa tonttia ja saada valtiolta rakentamislainaa. Pitkämäen kylään kuuluva savinen maa Saukonojan varrella tuli kaavoitettavaksi pian 50-luvun alussa. Maa kuului silloin vielä valtion omistamiin Vähätalon ja Simontalon tiloihin.

Joulukuun lopussa 1953 vahvistettu asemakaava muotoili jo tulevan asuinalueen perusilmeen. Taloista piti rakentaa pieniä omakotirakennuksia ja niiden rakennuspaikka määrättiin sijoitettavaksi jonkin matkaa katurajasta pihalle päin. Ratkaisu korosti jo silloin puutarhamaista miljöötä, joka tänään on leimallinen koko Muhkurin alueelle.

Tonttien koot määräytyivät osittain sen perusteella, että riittävän suurella tontilla oli mahdollista kasvattaa omia vihanneksia ja tällä tavalla helpottaa vallitsevaa ruokapulaa. Alueen tontit tulivat jakoon vuonna 1954 ja helmikuussa kaupunki kutsui tontinhankkijat tilaisuuteen. Silloin virkatalolautakunta kertoi, kenelle se anottuja tontteja esitti jaettavaksi.

Artikkeleja ja kirjoituksia liittyen Muhkurinmäkeen:

-> Toimittaja Veli Junttilan kolumni Suomi 1955 Varsinais-Suomen luontoa säilytettävä – Pääkirjoitus (TS)

Muhkuria halkova Saukonoja ehti tulvia historiassa moneen otteeseen. Vasta vuonna 1980
ryhdyttiin riittäviin toimiin tulvimisen estämiseksi.

Suurin osa Muhkurin omakotitaloista on rakennettu 1950-luvulla. Rakennukset ja pihat ovat muokkautuneet omannäköisikseen aikojen saatossa, talot periytyvät sukupolvelta toiselle. Muhkurinmäen lehtometsän lisäksi vihreänä rönsyilevät myös puutarhat. Onhan 70 vuodessa ehtinyt alueella leviämään kasvi jos toinenkin. Mikään piha ei ole kopio toisesta.

Muhkurin omakotiyhdistyksen historiikissa (Risto Degerman, 1994) kuvaillaan seuraavanlaisesti: “Pitkämäen kylään kuuluva savinen maa Saukonojan varrella tuli kaavoitettavaksi pian 50-luvun alussa. Maa kuului vielä silloin valtion omistamiin Vähätalon ja Simontalon tiloihin. Joulukuun lopussa 1953 vahvistettu asemakaava muotoili jo tulevan uuden asuinalueen perusilmeen. Taloista piti rakentaa pieniä omakotirakennuksia ja niiden rakennuspaikka määrättiin sijoitettavaksi jonkin matkaa katurajasta pihalle päin. Ratkaisu korosti jo silloin puutarhamaista miljöötä, joka tänään on leimallinen koko Muhkurin alueelle.”

Yhdistystoiminta

Yhdistystoiminta aloitettiin 1954 jo ennen rakennusvaiheen alkamista, sillä sotien jälkeisessä Suomessa jälleenrakentaminen kävi kiivaana ja uusia asuinalueita nousi nopeasti, toki hartiavoimin. Muhkuristakin puuttuivat esimerkiksi viemäröinti, sillat ja katuvalaistus, joiden saamiseksi perustettu toimikunta sittemmin kehittyi omakotiyhdistykseksi.

Muhkurin omakotiyhdistys on voimissaan tänäkin päivänä, 70 vuotta perustamisestaan. Tästä kiitos kuuluu jokaiselle yhdistyksen jäsenelle, mutta erityisesti niille omaa vapaa-aikaansa uhraaville hallituslaisille, joita ilman tällainen yhdistystoiminta olisi mahdotonta. Onnea minunkin puolestani omakotiyhdistykselle ja jatkakaamme kotikontujemme puolien pitämistä vielä tulevinakin vuosikymmeninä.


Annastiina Pirttilä,
Muhkurin omakotiyhdistyksen puheenjohta

Muhkurin historiaa kuvin

Muhkurin Omakotiyhdistyksen logo on muokkaantunut vuosien varrella, heijastaen yhdistyksen kasvua ja kehitystä.

Tämä muutos kuvastaa yhteisön dynamiikkaa ja pyrkimystä ajantasaisuuteen, samalla kun se säilyttää yhdistyksen alkuperäiset arvot ja perinteet. Onko sinulla erityisiä muistoja tai ajatuksia logon muutoksista?