Muhkurissa pääsee varmasti kosketuksiin luonnon ja sen eläinten kanssa. Lähempänä Muhkurinmäkeä enemmänkin, kun taas Naantalin pikatien puolella saattavat istutuslaatikossa kasvavat herneenpalot säilyä kasvattajiensakin syötäviksi. Isoimmat vieraat syövät istutukset ja pensasaidat ja pienimmät siirtävät harvinaisudellaan kaupungin ratahankkeitakin loitommalle.

Talvella lumisella pihalla ei juuri koskematonta pintaa näy, niin vilkkaana käy liikenne. Muhkurin luonnonsuojelualueella elää useita uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja kuten lahoavien tammien kätköissä kasvavat harvinaiset sienet ja tiettävästi vain Turussa viihtyvä erakkokuorianen. Alue on myös lintubongarien suosiossa sen moninaisen ja harvinaisen linnuston ansiosta.

Muhkurinmäki

Pikkuruinen Muhkurinmäen luonnonsuojelualue Muhkurin kaupunginosassa, Saukonojantien, Uhrilähteentien ja Uudenkaupungin radan välissä on yksi Turun hienoimmista paikoista. Pienelle aluelle mahtuu lukemattomia erilaisia luontotyyppejä etelärinteen lehdoista kallioharjanteen kuivien ketojen kautta pohjoisreunan varjoisiin kosteikkoihin. Alueen länsireunassa, hiukan luonnonsuojelualueen ulkopuolella Saukonoja ja Kuninkoja kohtaavat ja jatkavat yhtenä uomana kohti merta laajenevan satama-alueen halki. Muhkurinmäen viihtyisyys parani merkittävästi radan takana olleen romuvaraston lopetettua äänekkään toimintansa.

Talveksi Muhkurinmäki hiljenee, jopa koirapolut katoavat lumisina talvina kokonaan. Vain oravat, rusakot ja ketut jättävät hankeen jälkiään – ja lähistön kissat. Kevät kuitenkin tulee eteläiseen lehtorinteeseen varhain ja vuokot puhkeavat siellä kukkaan lähes ensimmäisinä Turussa. Kukinta etenee varjoisemmille paikoille ja jatkuu pohjoisrinteellä vielä pitkään sen jälkeen, kun etelärinteellä on jo täysi kesä ja kielot ovat vallanneet pääosan. Linnut valtaavat tammivaltaisen lehtometsän ja kevätaamuinen konsertti on korviahuumaava.

Kesän edetessä vihreys lehtometsän pohjakerroksessa vähenee puiden varjostuksen vuoksi ja ruohovartisia kasveja on aika vähän. Puut ja pensaat vallitsevat lehtoa kesän ajan. Hiukan ylempänä sen sijaan ruohovartiset kasvit kukoistavat puuttomien avokallioiden reunoilla, joille paistaa aurinko ja vähäisetkin sadevedet riittävät pitämään notkelmat kosteina. Kallioiden päällä menestyvät kuivan kedon lajit kissankäpälästä ruoholaukkaan.

Syksyn tullen lehtorinteen aamuauringossa loistavat kielonmarjat. Alueen lounaisnurkan haavat saavat riemunkirjavat ruskan värit kun taas tammet vain hitaasti ja arvokkaasti ruskistuvat. Tammenlehdet säilyvätkin puissa viimeisinä, vielä lumien tullessa ja putoilevat vähitellen talven mittaan, kunnes keväällä maa on kauttaaltaan ruskeiden lehtien peitossa. Sieltä alkavat jälleen vuokot putkahdela uuteen kevääseen.

Muhkurinmäeltä voi tavata kasveja, joita ei ole juuri missään muualla Turun luonnossa, mutta niiden löytäminen vaatii tarkkaa silmää ja oikeaa ajoitusta –

Keijo Luoto, Turun luonnonsuojeluyhdistys

lähde: Turun luonnonsuojeluyhdistys

Muhkurin linnusto

Tutustu Muhkurin lintujen maailmaan!”
Haluatko tietää enemmän Muhkurin upeista lintulajeista? Vieraile Esa Lehikoisen ylläpitämällä sivustolla muhkurinlintuja.com ja sukella lintuharrastuksen kiehtovaan maailmaan!